Kamera toimii, minä en. Ensimmäinen vuosi Fujifilm kameroilla

Aloitetaan siitä, että kun ensimmäinen viikko kameroilla oli ohi, alkoi ns. herkuttelu ja napostelu. Fujifilm kameroiden erikoisuus on filmisimulaatiot, jotka löytyvät jollakin tapaa joka Fuji kamerasta, ja niiden tarkoitus on antaa kuville Fujin vanhojen filmien väritystä ja näköä. Enimmäkseen editoin raakakuvat itse jälkikäteen, mutta tämä oli mahtava tapa saada myös someen julkaisukelpoisia kuvia suoraan kamerasta kännykkään. Mikä oli vielä enemmän tajunnanräjäyttävää oli se, että löytyi sivusto nimeltä Fuji x Weekly jossa oli erilaisia reseptejä kuinka noita simulaatioita voi muokata suosikki filmeiksesi, joita kamerasta ei valmiina löytynyt.

Heiluin välillä kameroiden kanssa kuin vanha kylähullu häätämässä lapsia leikkimästä nurmikolta. Tosin koitin pitää ryhtiä ja näyttää mahdollisimman ammatilliselta tubettajalta kuin miltä nyt joku tubettaja voi näyttää. Viikosta toiseen kävin katukuvaamassa, eri tapahtumissa ja markkinoilla. Loppujen lopuksi kävi niin kuin kaikille jotka syö kilon irtokarkkeja yhdeltä istumalta, tuli ähky ja turvotus filmisimulaatioille ja päädyin editoimaan kuvia aivan itse. Videoiden tekokaan ei aluksi ollut helpointa heinäntekoa. Piti yrittää muistaa oikea valotus ja värien säätämisen yhteydessä tunsin itseni 4 vuotiaaksi vahaliitujen kanssa. Jos ei muuta positiivista löydä niin avarsin ainakin katsetta mm. kansaivälisillä markkinoilla syömällä kenguruburgeria.

Isoin odotus oli tuleva Japanin reissu mikä tapahtui huhti-toukokuun vaihteessa 2025. Reissun läheneminen motivoi entisestään kameroiden käyttöä ja niillä harjoittelua. Keikkatyönä ennätin jopa yhdet häät, hautajaiset ja mustangin käydä kuvaamassa ennen reissua. Vuosi kameroiden kanssa vierähti yllättävän nopeasti.. kunnes aika pysähtyi kuin seinään.

Ero kihlatun kanssa tuli loppukesästä 2024 ja muutto vuokralla olleeseen vanhaan kämppään läheni ja vihdoin tapahtui lokakuussa. Kamerat seisoivat pitkään pöydällä keräämässä pölyä. Kaikki tuntui jonkin aikaa hyvin epätodelliselta. Minä? kohta 40vuotia mies, sinkku? Enhän mä osaa enää edes deittailla saatika puhua naisille. Ajeluille ei päässyt kun ei ollut sitä Yarista, oli vain kamerat. Toisaalta jos miettii niin ei kameroilla eikä Yariksella tulevaan vaimoon vaikutusta tee, joten päätin pitää pienen tauon ennen Japanin reissua johon päästään seuraavassa blogissa.

Kävin mä myös Comic Conissa!

Previous
Previous

Katukuvaajan painajainen: Liikaa esteettisyyttä, liian vähän elinaikaa

Next
Next

Saanko raakakuvat? (sama syy miksi leipuri ei anna taikinaa)